Mulla ei ollut mitään ennakkokäsitystä minkälainen, - kokoinen tai tyylinen Pietarsaari on. Tiesin vain, että ruotsinkielellä pärjää paremmin kuin suomella. Nooh, onneksemme vain hotellin respa oli ainoa joka puhui todella huonoa suomea, mutta ymmärrettiin toisiamme kuitenkin.
Mua viehättää kaikki vanha ja ränsistynyt, joten nenäni haistoi heti vanhan kaupunginosan. Lähdimme kulkemaan kohti isoa kelloa, jonka näimme autosta jo ohiajaessamme. Kello sijaitsi vanhan Strengbergin tupakkatehtaan (1762–1998) katolla, jonka pallomainen kellotorni (arkkitehti Torben Grut) on valmistunut 1909 ja se on läpimitaltaan pohjoismaiden suurikokoisin kello.
Tupakkatehtaan takaa löysimme viehättävän vanhan puutaloalueen, josta on myös saanut alkunsa Halpa-Halli-ketju. Talojen seiniin oli kiinnitetty laattoja, joissa kerrottiin kulloisenkin talon historia, niissä olikin hauskoja tarinoita mm. Pietarsaaressa on asunut Suomen ensimmäinen ammattilaisvalokuvaaja.
Kuvailin katuja harvakseltaan, kun osa fiiliksestä jää jotenkin kokematta, kun katsoo vain linssin läpi. Ja onhan siinä vaarana, että kun oikein innostuu kuvaamaan niin ajantaju häviää, ja mies hermostuu odottamiseen. Tässä siis vain muutama otos näytille.
Comments